Mihin se aika oikein katoaa!!

Nyt on taas se aika vuodesta kun tuntuu, että mitään ei ehdi. Tuntuu, että päivät kuluu töissä ja nukkuessa. Kerran jo aloitin uuden blogi kirjoituksenkin, mutta sitten tökki netti:( Noh. Tontilla on yritetty olla taas hiukan kiristyvistä pakkasista huolimatta. Räystäslautoja pähkäillessä ja niitä sovitellessa on mennyt taas mukavasti muutama tovi ja meneekin vielä monta lisää. Alku on kyllä hyvällä mallilla:)
Tilasin itselleni vihdoista viimein novita-lehden kokeeksi. Paljastui sitten, että isäntäkin oli sen minulle tilannut. Eilen tupsahtikin sitten lehtiä kaksin kappalein luukusta.:) Saas nähdä löytyykö sieltä mukavia kokeiltavia ohjeita. Tällä erää kokeilin tehdä itelleni pipoa. Kaksin kappalein niitä valmistuikin.

Tein tänä vuonna vaihteeksi uuden vuoden lupauksen. Lupasin pitää itsestäni parempaa huolta. Panostan mahdollisuuksien mukaan liikkumiseen ja nukkumiseen. Mikä syksyllä jäi vähemmälle.. Eritoten liikkuminen. Olen myös käynyt kyselemässä syytä siihen, miksei henki ole kulkenut nenän kautta enään pitkään aikaan. Sain kassillisen erilaisia lääkkeitä ja sumutteita ja ohjeen tulla takasin jos ei helpota. Kahden eri sumutteen jälkeen näyttää siltä, että takaisin on marssittava. Sitten onkin vissiin jo jokin toimenpide odotettavissa. Eilen olin Mary Kay "kauneuskutsuilla". En ole koskaan ennen ollut. Mukava kokemus, mutta hiukan jäi harmittamaan kun en raaskinut oikein mitään ostaa. Sen verran olivat hintavia tuotteita.:( Tänään vuorossa parturi ja vihdoin uutta väriä tukkaan. Nautin niin paljon parturin tuolissa istumisesta. Ihanaa!!

Komiaa keliä!

Pitkästä aikaa kunnon talvi. Vaikka pukeminen alkaa pikku hiljaa ottaan päähän niin on se hianoo, että on lunta ja pakkasta. Mittari on näyttänyt välillä reilusti -20. Se on tarkoittanut kyllä sitä, ettei olla menty tontille sormiamme palelluttamaan. Tais siis tontilla ollaan kyllä oltu, muttei missään kovin "tarkoissa" hommissa. Koska moottorisaha suostui yhteistyöhön näillä pakkaslukemilla, niin päätettiin hieman työstää taas puukasaa pienemmiksi klapeiksi.


Se oli vaihteesta ihan mukavaakin hommaa ja siinä pysyi melko lämpösenäkin.

Nyt kun Joulu on turvallisesti ohi, voin varmaan paljastaa ne isännän lahjat, joiden valmistumisesta olen aiemmin raportoinu. Toiveena on ollut jo vähän aikaa pannumyssy. Ensimmäinen kokeilukappale kutistui koneessa aika paljon enemmän kuin odotin. Siitä tulikin sitten anopille teekupinmyssy, joka pitää kupposen kuumaa lämpöisenä aina tentin ajan. Ja kuuleman mukaan onneakin se on tuonut tentteihin mukanaan. Noh, toinen otos mahtuukin jo ainakin isännän pienemmän pannun päälle mainiosti. Lisäksi tein pari pannulappua. Vähän kuin samaa sarjaa:)

Ja se toinen itse väkerretty lahja oli tämä koko syksyn mittaan jatkunut projekti: peitto. Matkan varrella tuli paljon ohjeistusta minkä kokonen ja mallinen yms. sen pitäisi olla. Päätinkin sitten osoittaa sen ohjestajalle ikiomaksi. Mittojen mukaan ja rakkaudella tehdyksi:P Kuvassa taiteltuna niin, että neljäs osa näkyy.

Lomalla kun vietimme aikaa mökillä oli myös aikaa näprätä. Pidemmän aikaa olen haaveillut uusista villasukista. Villasukat valmistui ja vielä pipo ja säärystimetkin. Villasukat ovat jo kovassa käytössä, mutta pipo vielä hieman vähemmällä. Se näyttää nimittäin ihan peruukilta päässä :( .

Mihinkähän sitä tänään ryhtyisi? Keräilemään kirppikselle vietävää kamaa.. vai suunnittelemaan pikkueskareiden kevättä.. vaiko rämäkarhukoplalauman kevättä.. entäs menisikö sitä tänäänkin hieman puuhommiin? Saas nähdä!

Uusi vuosi ja uudet lukemat

Lomat alkaa olemaan vähissä:( Huomen aamulla pitäisi jaksaa nousta aikaisin ja olla työpaikalla jo 6.30! Tarpeeseen tämä on tullut. Joulun pyhinä vietettiin aikaa molempien kotona ja käytiin kaikissa mummuloissa. Meillä on vielä yhteensä 4 mummolaa. Se on aikas ihana juttu. Tapaninpäivänä pakattiin fiesta täyteen kaikenlaista tarpeellista ja hieman tarpeettomampaakin kamaa ja suunnattiin nokka kohti Ahlaista. Siellä vietettiin viikonpäivät. Onneksi Elle ja Tero oli käymässä yhden yön verran ettei ihan päästy mettittyyn..

On se vaan mukavaa kun on talvella lunta ja kylmää. Päästiin potkukelkkailemaan, pilkkimään, uimaan avannossa, kierimään saunasta lumihangessa, tekemään lumiveistoksia, retkeilemään myrskylyhdyn valossa ja samoilemaan jäällä ja saarissa. Mukana menossa tietenkin myös lumikoira Wallu, joka paineli menemään vaikka lunta oli paikotellen koiran verran;).

Viikkoon mahtui pari päivää, jolloin mittari heitti plussalle. Aloin pyörittelemään palloa tehdäkseni lumiukon ja kohta mukana menossa olikin koko poppoo. Tuloksena olikin varsin mallikkaita lumiveistoksia, jotka ikävä kyllä eivät kestäneet montaakaan tuntia siinä vesi tuhrussa. Mutta mukavaa oli!

Tultiin Ahlaisista kotiin jo perjantaina kun ilmestyi muitakin halukkaita mökkeilijöitä. Kanasessa olikin sitten tullut lunta viikon aikana vielä hieman enemmän. Johtotähtikin on hautaantunut jokseenkin kinokseen. Eilen päivällä suunnattiin hankkimaan välineitä lumenluontia varte ja startattiin kohti tonttia. Aikas ihanat lumimaisemat ja joka puolella puolen metrin lumivaippa. Ei muutakuin kola käyntiin. Hiukan kokeiltiin myös uutta joululahja sahaa ja hommailtiin jotain pientä. Toivottavasti kohta päästään jatkamaan hommia oikein kunnolla.

Valkoinen joulu:)

Höh ja kuvat meni tietenkin väärään järjestykseen. Siispä höpötän ensin hieman pienemmästä rakennuksesta. Piparitalon osat antoivatkin odottaa kokoamista aika kauan:) Eikä ulkonäkö ole ihan sitä mitä olisin toivonut, mutta ehkä se niin on että harjoitus vasta tekee mestarin. Tämä talo päätyi eilen työpaikalleni päiväkotiin tuomaan hieman Joulun tuntua niille lapsille ja aikuisille, jotka siellä joulun ajan hyörivät. Itse olen piiiiiitkästä aikaa LOMALLA!!! Ja loma on erityisen mukavaa viettää kun sain kuulla menneellä viikolla, että työt jatkuu vielä lomankin jälkeen samassa paikassa aina kesän loppu puolelle saakka. JES!


Kotona meillä pöydällä "komeilee" tänä vuonna isännän työvuoro yksikkönsä kanssa=) Talot yms. tein kaupan valmis taikinasta. Jääkaapissa odotttaa nyt leipojaa se toivottavasti parempi taikina mistä tulee pikku pipareita maistiaisiksi. Ehkä. Wallun kanssa valmisteltiin vielä illalla isännän joululahjoja. Toivottavasti ovat mieluisia. Oli viimeinen mahdollisuus tehdä ne salassa kun oli myös isännän viimeinen työvuoro ennen lomaa. Nyt ollaan siis kaikki LOMALLA!=)

Raksakin on nyt ollu pari päivää lomalla karmeen pakkasen takia ja tulee olemaan ainakin joulun välipäivät kun suuntaamme mökille. Toivottavasti ystävien kera. Mutta vihdoin on tämän hetken kuvia tarjolla.

Villat odottavat jo seinään ja kattoon pääsyä. Ennen sitä on kuitenkin sielä monta vaihetta ja porrasta edessä ennenkuin niitä voidaan laittaa. Seuraavana varmaankin taistelemme räystäslautojen kanssa.

Ihanaa Joulun aikaa kaikille!!

Hieman jo valoisampi joulukuu

Tai ainakin nyt on saatu lunta ja pikkuisen pakkasta:) Raksa hömmat tökkii, mutta tökkiköön. Ajan tasalla oleva kuva pitäisi saada tänne, mutta sitä odotellessa voisi laittaa muutaman taas joulu jutuista:)

Punaiset paneeliverhot koristelin kokeeksi valkoisilla sydämillä, jotka neulahuovutin villasta. Niistä tuli ihan passelit ja saivat luvan jäädä paikoilleen joulun ajaksi.

Piparitalo on vielä elementteinä pöydällä. Talot teen kaupan valmis taikinasta kun se on huomattavasti helpommin käsiteltävää ja pysyy uunissa huomattavasti paremmin kuosissaan kun meikäläisen oma tekoinen. Olis niin hienoa osata koristella oikein kauniisti, mutta se vaatisi varmaankin paljon enemmän harjoitusta ja parempia välineitä. Jos tämän saan viikonlopun aikana harjakorkeuteen niin se taitaa mennä ilahduttamaan tällä kertaa Jalavan päiväkodin puutarhureita:)

Joululahjoja on myös valmistunut. Ei tosin niin ripeään tahtiin kun olisin tahtonut. Mummelit ja vähän muutkin saa tänä jouluna ikkuna enkeleitä. Muita ei sovi vielä paljastaa. Osa on jo onneksi paketissa.

Kävin etsimässä joulu fiilistä viikon aikana kahdestakin paikasta ja molempiin jouduin hieman pettymään. Tiistaina oli päivähoidon joulukirkko, johon oli saapunut valtavasti perheitä mukanaan parhaimpiinsa pukeneita pikkusia. Seurakunta oli halunnut ottaa päävastuun suunnittelusta ja... Kukaan ei kuullut mitään kun herra edessä päätti olla puhumatta mikrofoniin ja laulut joita laulettiin oli virsiä, joita kukaan ei esilaulanut. Kerrassaan lapsilähtöinen tilaisuus:(
Toinen tapahtuma oli Jämin joulukylä johon itsepäisesti halusin paikalle viimein isännän vastahakoisuudesta huolimatta. Odotin tunnelmallista perhetapahtumaa, jossa olisi myynnissä kivoja joulujuttuja. Ennen kaikkea erilaisia ideoita käsillä tekemiseen. Noh, paljon oli kaikenlaista ja melkoista markkina humua. Tarjolla oli jos jonkinmoista krääsää ja joka pöydällä apajaiset. Pääosin tarjolla oli villasukkia ja leikkokakkuja. Lähdin tyhjin käsin. Että sellaista..

Synkkä Joulukuu

Pimeää ja pimeää ja hiukan lisää pimeää. Ainakaan ilma ei edes auta joulufiiliksen kehittymistä. Mutta eiköhän se sieltä pikku hiljaa nostele päätään. Tontilla tökkii vaihteesta. Ulkoseinät on paneloitu ja ikkunat on paikallaan, mutta siinä se sitten onkin. Tämä kovin pimeä aika tuntuu vaikuttavan siihenkin, ettei mee kun hermot silmä kourassa väsätessä. Noh eiköhän se tästä taas. Pitää vaan yrittää osata hieman höllötä ja odottaa talven taittumista. Ai niin ja onhan siellä jo villat odottamassa sitä päivää, että päästään sisähommiin.

Edelleenkin on ollut innostusta iltaisin vielä pieneen näpräämiseen. :) Lähinnä tulevaa Joulua ajatellen. Ihan pakko oli laittaa kuva viime jouluna Lidlistä ostetusta joulukaktuksesta, joka oli kesän aikana jo monta kertaa suuntaamassa roskikseen onnettoman ulkomuotonsa takia. Ehkä noin 6 uuden mahdollisuuden antamisen jälkeen se näytti tänään tältä. En siis ehkä olekaan aivan toivoton viherpeukalo hommissa:P

Iltojen näpräyksen tuloksena on syntynyt myös joulukortit vuosimallia 2009. Kerrankin ajoissa. Jospa kotiseuduille jouluksi palaavat ystävätkin ehtis ne saamaan sopivasti ennen joulun viettoon lähtöä..

Isännän toive joululahjakin valmistui menneellä viikolla. Se on toki jo paketissa. Pitäähän sen olla salaisuus. Kuvia sitten myöhemmin. Tuossa jokin aika sitten löysin hamsterista 2 euron tarjous lankaa ja kun tarjolla oli vielä lemppariväriä niin päätin tehdä siitä itelleni kaulahuivin töihin. Hyvin näkyy sopivan viime talvena syntyneisiin lapasiin:)


Palaillaan!

Hups vaan..

Ja taas meni kuukausi. Vesijohto on nyt maan uumenissa. Odottaa siellä liittämistä ja käyttöön ottamista. Pääosa ajasta kun painittu ulkovuorien parissa. Isäntä on jaksanu tehdä tarkkaa työtä vaikeeksi ittensä tehneiden paneelien kans. Ja kun ammattilaisia ei olla ja vasta opetellaan niin tahti on myös sen mukaista, mutta nyt myös sillä saralla näyttää ihan hyvältä. Tänä aamuna pakkanen huokuttelee viipymään peiton alla vielä hetken..

Jotain merkittävääkin on ehtinyt tässä aika välillä tapahtumaan. Johtotähti 1 on muuttanut toiseen kotiin. Nokian suuntaan muistaakseni kilometrejä keräämään. Snif:( Tosin aivan tyhjän päälle ei jääty sillä pihassa nököttää nyt Johtotähti 2. Elikkäs saman merkkinen menopeli, joka eroaa vanhasta iältään, väriltään ja KOOLTAAN. Kuvia uudesta johtotähdesta ei vielä olekaan kertynyt. Lisätään ensi tilassa;) Ykkösen kanssa isäntä ehti tehdä vielä kauppoja edeltävänä päivänä reissuun Kurikkaan ja Kauhajoelle mistä haettiin ikkunat ja ovet autotalliin. Seuraavaksi odotammekin, että pääsemme niitä toivottavasti ensi viikolla sovittelemaan paikalleen.

Pieni vahinkokin sattui tuossa menneenä viikkona. Tultiin molemmat alas telineiltä rytinällä ulkovuoripaneleita asentaessa. Isäntä onneksi sai jostain kiinni ja tuli jalat edellä. Meikäläinen selkä ja perse edellä lyöden matkalla päänsä tiilikasaan. Äitin maalailtua kauhukuvia kävin sitten päivystyksessäkin mistä pääsin onneksi yöksi kotiin kun täällä oli isäntä joka lupasi seurata 24h. Saldona pari lommoa pääkopassa ja viikko päänsärkyä. Mutta olen sitä mieltä että koskaan ei mitään satu jos ei mitään yritä tehdä. Virheistä oppii..

Tässä mun mielestä aika hauska näky meidän pellolla.

Iltojen rentoutuksena istun sohvalla telkun vieressä virkkuukoukku tai puikot kourassa tai jotain muuta kivaa touhuten. Oon hurahtanu kovin käsitöihin ja eritoten käsillä tekemiseen. En tiedä mistä se on nyt pöllähtänyt kun kouluaikana en saanu edes yhtä villasukista valmiiksi. Niin tuskaista se oli. Ehkä sekin on ollut yksi innostuksen herättäjä kun on joku joka arvostaa niin paljon itse tehtyä;) Tällä hetkellä kaiken muun pienen väkräämisen ohella on käynnissä yksi hieman isompi projekti. Koskaan en ole isoäidinneliöitä virkkaillu ja päätin opetella. Tein yhden puolikkaaan neliön jonka jälkeen ajatus kokonaisesta peitosta alkoi kiehtomaan. Nyt olenkin virkannu aina yhden neliön illassa tähän peittoon. Joskohan se Jouluksi valmistuisi. Wallukin tykkää käsitöistä tai ainakin keskeneräisistä töistä ja lankakeristä pään alla;)