Joululahja väkerrykset

Ja näitähän ei oo voinut etukäteen paljastaa..

 Neuvolakortin kansia. Alunperin halusin Aatulle kokeilla tehä jonkun blogin innottamana, mutta sitten se homma lähtikin vähän lapasesta ja niitä syntyi sarjatyönä useampia. Kivoja kankaita kun oli jemmaantunut. Näitä sai sitten moni lähipiirin pikkunen, työkavereille kaupittelin ja vieläkin on muutama jäljellä;)

 Mummi, Keno ja Papparainen saivat jo osan lahjaa ennen joulukuun alkua. Nimittäin piparikalenterit. Pipareilla kun on tavata kadota siellä parempiin suihin jo ennen jouluaattoa niin nytpä riittivät aattoon;) Mummin gluteenittomat oli kovin haperaa tekoo niin ne pakattiin tylsästi muovikippoon..

 Kaverit sai tänä jouluna kaulaansa virkatut tuubihuivit. Osa crystalista ja osa teddystä. Oma on vielä koukuttelematta..

 Naapuriin lähti joulukukkasiksi sytykeruusuja lasimaljassa..

 Ja mummuloihin ite kuteesta virkatussa korissa.

 Mummeli toivoi itselleen puikkopussia jo kun itselleni vastaavan väkersin. Aatonaattoiltana sellainen sitten toteutui=)

Enemmänkin olisi ollut intoa ja ideoita itse tehdä, mutta aika ja energia tuntuu vaan olevan kovin rajallista..

Joulu

Joka vuosi sitä yhtä paljon odottaa. Joululla on aina paikka mun sydämessä. Ihan samoilla linjoilla ei olla isännän kanssa, joka vois varmaan kepeesti nukkua koko Joulun yli, mutta perinteissä ja jutuissa oon ehdoton=). Tänä Jouluna oltiin aattona porukalla meillä ja mikäs sen mukavampaa.

Joulu oli tänä vuonna:

Surua

"Synkistelyä" joulukäynneillä

Pientä valmistelu stressiä

Mutta kuitenkin myös =)

 

 Pakkasta

Lunta

Jäälyhtyjä

Kuusi, joka juuri mahtui sisälle

Lumiukkoa

Paljon hyvää ruokaa

Ähkyä ruoan jälkeen

Joulupukki, joka oli vallan unohtanut paketit

Naurua pukille

Loppujen lopuksi hurjasti paketteja

Lahjojen avaamisen intoa

Leikkiä uusilla leluilla

Saunaa muumilimpparin kera

Höntsäilyä uusissa pyjamissa

Vaihteeksi kirja

Pariin vapaapäivään kuului myös hetki kirjallisuudelle. Aikaa sitten tosin aloitettu. Loppua kohti kiihtynyt lukukokemus. Ahdistava, mutta varsin mielenkiintoinen. Tokihan seuraava ilta meni netissä aihetta tutkiessa ja nyt kyllä täytyy sanoa, etten yhtään tiiä mikä on totta ja mikä tarinaa..

Kuinka selvitä järkeään menettämättä kahdeksan
vuotta vankina kellarissa? Kymmenvuotiaana siepattu
itävaltalainen Natascha kertoo uskomattoman tarinansa.